Kuka Joakim?

Olen 28-vuotias tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti pääaineenani valtio-oppi ja sivuaineina hallintotiede, julkisoikeus, kansainvälinen politiikka sekä kunta- ja aluejohtamista.

Aiemmin olen toiminut myös Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä, sekä Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana.

Työstän sosiaaliseen mediaan paljon poliittista sisältöä niin kirjoitusten kuin videoidenkin muodossa Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Instagramissa ja TikTokissa. Seuraa ja tutustu!

Video Huomenta Suomen eduskuntavaalikeskustelusta.

ENNEN POLITIIKKAA

Kasvoin elämäni kaksikymmentä ensimmäistä vuotta Tampereen naapurikunnassa Ylöjärvellä. Äitini oli yksinhuoltaja minulle ja isoveljelleni. Olin nuorena sekä ujohko että tarpeen vaatiessa uppiniskainen, mutta tulin hyvin toimeen kaikkien kanssa. Peruskoulussa ja lukiossa harrastin tietokoneiden ja höntsäpalloilun lisäksi paljon kirjoittamista, kuvataidetta ja kuvanmuokkausta.

 
Koulussa pärjäsin hyvin. Lukioon hain yhdeksän keskiarvolla ja ylioppilaaksi kirjoitin kolmella laudaturilla ja kolmella eximialla. Oppiaineista rakkaimpia ovat olleet historia, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Niiden ohella suoritin lukiossa myös kaikki kuvataiteen kurssit sekä erillisen kuvataidediplomin.
 
Lukiossa kiinnostukseni politiikkaa kohtaan kasvoi. Hautasin suunnitelmani historian ja yhteiskuntaopin opettajan ammatista ja tahdoin ymmärtää enemmän politiikasta ja yhteiskunnasta. Samaan aikaan todistettiin lähihistorian suuria käännekohtia, kuten Krimin miehitys 2014, Euroopan siirtolaiskriisi 2015 sekä Trump ja Brexit 2015—2016.
 
Lukiosta valmistumisen jälkeen pääsin Tampereen yliopistoon opiskelemaan politiikan tutkimusta, joka haarautuu valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opintoihin. Asepalveluksen Porin prikaatissa Niinisalossa suoritettuani pääsin aloittamaan opintoni syksyllä 2018.
 
Yliopisto-opinnoissani olen keskittynyt teemoihin koskien Euroopan unionia, siirtolaisuutta, poliittista vaikuttamista, julkista hallintoa sekä julkisoikeutta. Yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi (YTK) valmistuin erinomaisin arvosanoin syksyllä 2021.  Kandidaatintutkielmani kirjoitin Euroopan unionin liittovaltiomaisuudesta ja sen analysoinnista sekä poliittis- että lakiperusteisestikin.
 
Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
 
Opiskelijatoimintaan osallistuttuani aloin kiinnittämään huomiota myös sen punavihreään pohjavireeseen, joka ilmenee paitsi opiskelijoiden, myös ainejärjestöjen ja ylioppilaskuntien tasolla. Opiskelijana olet pakotettu sekä jäseneksi että maksamaan jäsenmaksua ylioppilaskunnille, jotka ottavat kantaa esimerkiksi EU- ja turvapaikkapolitiikkaan, vastikkeettomaan perustuloon, ilmastotoimiin, kansalaisuuden ehtoihin sekä intersektionaalisen feminismin kaltaisiin kysymyksiin. Näistä syistä kannatan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden purkamista ja niiden toiminnan palauttamista opiskelijakeskeiseksi.
 

Video yliopistojen punavihreästä pakkojäsenyydestä.

MUKAAN POLITIIKKAAN
 
Etsin pitkään poliittista kotiani. En halunnut sitoutua puolueeseen, josta en olisi varma, että kokisin sen omakseni vielä vuosienkin päästä. Vuoden 2018 loppupuolella alkanut perussuomalaisten nousu kevään eduskuntavaaleja kohti kiinnitti huomioni puolueen myönteisellä tavalla muuttuneeseen luonteeseen, erityisesti Jussi Halla-ahon puheenjohtajuuden myötä.
 
Vaalikevään ja -kesän aikana tutustuin perussuomalaisten toimintaan vierailemalla puolueen ja sen nuorisojärjestön tapahtumissa sekä puoluekokouksessa Tampereella. Lopulta liityin mukaan perussuomalaisiin vakuututtuani siitä, että niin puolueen johdossa kuin sen nuorisojärjestössäkin oli tavattoman paljon fiksuja tahoja, jotka olivat valmiita ajamaan Suomen kansallista etua — oli se ajan hengen mukaista tai ei.
 
Perussuomalaisten puoluekokouksessa Seinäjoella 2021.
 
Oli kyseessä sitten sananvapaus, ilmastotoimet, intersektionaalinen feminismi, EU-politiikka, maahanmuutto tai julkisten varojen käyttö, perussuomalaisten ajama politiikka vastasi arvojani ja ajatteluani. Koin oikeaksi paitsi puolueen arvomaailman, myös sen toimintatavat: suoraa puhetta ei pelätä eikä ikäviäkään tosiasioita tarvitse peitellä.
 
Jo ennen puoluepoliittista jäsenyyttäni olin jakanut ajatuksiani yhteiskunnasta Twitterissä. Siellä olin pannut merkille ihmisten taipumukset provosoitua pienistäkin mielipide-eroista ja pyrkiä mustamaalaamaan erimielisiä kaikin keinoin. Myöhemmät kokemukseni mm. kohusta koskien Tampereen yliopiston ”miesten kuukautisia” konkretisoivat minulle sen tärkeyden, että uskaltaa sanoa ääneen minkä todeksi kokee — reaktioita pelkäämättä. Harva meistä lopulta on näiden ajatustensa kanssa yksin.
 
Aloitin uuden perussuomalaisen nuorisojärjestön, Perussuomalaisen Nuorison, 2. varapuheenjohtajana syksyllä 2020. Veimme uutena nuorisojärjestönä neljässä päivässä läpi kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista ja vain päivässä aloitteen polttoaineveron laskemisesta. Ajoimme määrätietoisesti myös kansalaisaloitteita poikien sukuelinten rituaalisen silpomisen kieltämiseksi, sananvapauslainsäädännön vapauttamiseksi sekä pakkoruotsista luopumiseksi.
 
 
 
TAMPEREEN VALTUUTETUKSI JA PIRKANMAAN ALUEVALTUUTETUKSI
 
Lähdin kuntavaaleihin 2021 ajamaan taloudellisempaa, paremmin priorisoivaa ja tolkullisempaa päätöksentekoa Tampereella. Ensikertalaisena vaalityön opettelu vaati paljon improvisointia. Kiitos lukuisten talkoohenkisten tukijoiden, saimme tehtyä yhdessä vaikuttavan vaalikampanjan, joka näkyi niin tienvarsilla, postilaatikoissa kuin sosiaalisessa mediassakin.
 
Monien ja erityisesti itseni yllätykseksi nousin Tampereen valtuustoon huikealla 1 240 äänellä. Se oli eniten ääniä ensikertalaisista, neljänneksi eniten ääniä perussuomalaisista, 13. eniten kaikista ehdokkaista sekä enemmän kuin yhdelläkään vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista — punavihreässä opiskelijakaupungissa. Tuskin koskaan olen kokenut vastaavanlaista lämmintä kiitollisuutta kuin tuona vaalipäivänä.
 

Tampereen Perussuomalaisten nykyinen valtuustoryhmä.
 
Tampereen valtuustossa olen käyttänyt aktiivisesti puheenvuoroja kaupungin talouden epätasapainosta, veronkorotusten haitallisuudesta, kaavailtujen ilmastotoimien suhteettomuudesta sekä turvallisuudesta ja maahanmuuttopolitiikasta. Tampere velkaantuu kiihtyvää tahtia ja sen estäminen edellyttää paluuta kunnallisten ydintehtävien äärelle.
 

Valtuustossa olen pyrkinyt myös tekemään sen toiminnasta läpinäkyvämpää sosiaalisen median avulla. Esimerkiksi lokakuussa 2021 videokoosteeni Tampereen valtuuston pakolaiskiintiökeskustelusta on tavoittanut eri alustoilla yli 200 000 suomalaista. Kokouksen jälkeen kohistiin paitsi siellä esitetyistä puheista, myös koostevideon jakamisesta. Punavihreissä video valtuustokeskustelusta koettiin kiusalliseksi ja se vaadittiin poistettavaksi, mutta minulle julkisen päätöksenteon avoimuus arvona on poliitikkojen tuohtumuksen välttelyä tärkeämpää.

Video Tampereen valtuuston pakolaiskiintiökeskustelusta.

Syksyllä 2021 tulin valituksi Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtajaksi. Toiminta nuorisojärjestössä on opettanut paljon. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan nuorisojärjestömme onnistui keräämään yli 200 000 pankkivarmennettua kannatusilmoitusta kansalaisaloitteilleen sekä yleisesti profiloitumaan uskottavana poliittisena nuorisojärjestönä.
 
Aluevaaleissa 2022 tulin valituksi Pirkanmaan aluevaltuustoon 1272 äänellä, mikä oli Perussuomalaisten listan 2. suurin äänimäärä. Uudella aluetasolla pidin äärimmäisen tärkeänä talousajattelua, menojen priorisointia ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Vaikka niin äänestäjät kuin poliitikotkin ovat vastustelleet uuden hallintotason kyhäämistä, on nyt hyvinvointialueiden aloitettua pyrittävä rakentamaan niitä terveille kantimille.
 
 
 
KANSANEDUSTAJAKSI
 
Keväällä 2022 tulin valituksi perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Pirkanmaalla. Tärkeimmät teemani eduskuntavaalikampanjassa olivat talousrealismi, maahanmuuttopolitiikka ja turvallisuus sekä peruspalveluiden priorisointi. Lisää eduskuntavaaleista voit lukea tästä.

Kansanedustajaksi tulin valituksi 2. huhtikuuta pidetyissä eduskuntavaaleissa 2023. Pirkanmaalaisten antamat 10 113 ääntä tarkoittivat toista sijaa Perussuomalaisten listalla ja viidettä sijaa Pirkanmaalla kaikkien ehdokkaiden välillä. Vastaavasti tamperelaisten 5 356 ääntä tarkoittivat kolmatta sijaa kaupungissa pääministeri Sanna Marinin ja pormestari Anna-Kaisa Ikosen jälkeen. Olen valtavan kiitollinen jokaiselle äänestäneelle tästä vahvasta luottamuksesta palvella isänmaata.

Pirkanmaalla eniten ääniä saaneet ehdokkaat eduskuntavaaleissa 2023.

Kansanedustajaksi valinnan jälkeen päätin luopua useimmista luottamustehtävistäni sekä ajankäytöllisistä että periaatteellisista syistä. Tahdoin jatkaa arvokkaaksi kokemaani työtä Tampereen kaupunginvaltuutettuna, mutta pidin aiheellisena luopua muista tehtävistä. Luovuin siksi tehtävistä aluevaltuustossa, aluehallituksessa, yhdyskuntalautakunnassa, maakuntavaltuustossa sekä nuorisojärjestön puheenjohtajana.

Eduskuntavaalien jälkeen alkoivat hallitusneuvottelut Säätytalolla. Hallitusneuvotteluissa toimin neuvottelijana yhdessä kansanedustaja Sebastian Tynkkysen kanssa viestintä- ja digitalisaatiopöydässä. Pöydässä neuvottelimme hallitusohjelmaan muun muassa Ylen rahoituksen avoimuuden lisäämisen, tehokkaamman varojen käytön sekä riippumattomuuden ja puoluettomuuden vahvistamisen.

Eduskuntatyön alettua tulin valituksi jäseneksi hallintovaliokuntaan ja lakivaliokuntaan. Molempien aihepiirit ovat tärkeitä sekä yhteiskunnallisesti että itselleni henkilökohtaisesti. Hallintovaliokunta käsittelee muun muassa poliisia, maahanmuuttoa, raja-asioita ja sisäistä turvallisuutta koskevia lakiesityksiä. Lakivaliokunta puolestaan muun muassa rikosasioita ja oikeusprosesseja.

Kansanedustajana osallistun aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoituksin, julkaisuin, videoin sekä tv- ja radioesiintymisin.

Valiokuntatyön ohella toimin Ylen hallintoneuvoston jäsenenä pyrkien tehostamaan ja järkeistämään sen toimintaa. Hallitusohjelman pohjalta syksyllä 2024 nimitetyssä parlamentaarisessa Yle-työryhmässä toimin yhdessä kansanedustaja Teemu Keskisarjan kanssa Perussuomalaisten neuvottelijana. Työryhmässä ajoimme Yleltä säästämistä, sen tehtävien tarkempaa rajaamista sekä avoimuuden lisäämistä. Vaikka muiden puolueiden vaatimukset yksimielisestä Yle-päätöksenteosta vaikeuttivat vaikuttavien muutosten läpivientiä, työryhmä hyväksyi lopulta Ylelle historiallisen suuret säästöt, Yle-veron maltillisen alennuksen ja alarajan korotuksen, lakiin kirjattavat avoimuusvelvoitteet sekä ostojen lisäämisen kotimaisilta tuottajilta.

Kansanedustajana työskentelen paljon erityisesti taloutta, verotusta, palveluita ja prioriteetteja, maahanmuuttoa, Yleä, sisäistä turvallisuutta, raja-asioita sekä rikollisuutta ja rangaistusjärjestelmää koskevien asioiden parissa. Eduskunnassa pitämäni puheet löytyvät kokonaisuudessaan tekstimuotoisina eduskunnan sivuilta ja osin myös videomuotoisena YouTube-kanavaltani.

 
PERUSSUOMALAISTEN PORMESTARIEHDOKKAAKSI
 
Tampereen Perussuomalaiset nimittivät minut pormestariehdokkaakseen kevään 2025 kuntavaaleihin. Pormestariehdokas toimii puolueensa kärkinimenä vaalikampanjassa ja vaalien suurimman puolueen pormestariehdokas valitaan kaupungin seuraavaksi pormestariksi. Tampereella kuntavaalien tärkeimpinä teemoina tulevat olemaan talous, turvallisuus ja priorisointi, sillä kaupunki on sitoutunut suuriin sopeutuksiin ensi valtuustokaudella ja kasvava kaupunki on alkanut vetää puoleensa vakavaakin rikollisuutta.