Kuka Joakim?

Olen 26-vuotias tamperelainen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja aluehallituksen jäsen, yliopisto-opiskelija sekä yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Pääaineenani opiskelen valtio-oppia ja sivuaineina hallintotiedettä, kunta- ja aluejohtamista, julkisoikeutta sekä kansainvälistä politiikkaa. Toimin myös Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana.

Työstän sosiaaliseen mediaan paljon poliittista sisältöä niin kirjoitusten kuin videoidenkin muodossa Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Instagramissa ja TikTokissa. Seuraa ja tutustu!

Video Huomenta Suomen eduskuntavaalikeskustelusta.

Kasvoin elämäni kaksikymmentä ensimmäistä vuotta Tampereen naapurikunnassa Ylöjärvellä. Äitini oli yksinhuoltaja minulle ja isoveljelleni. Olin nuorena sekä ujohko että tarpeen vaatiessa uppiniskainen, mutta tulin hyvin toimeen kaikkien kanssa. Peruskoulussa ja lukiossa harrastin tietokoneiden ja höntsäpalloilun lisäksi paljon kirjoittamista, kuvataidetta ja kuvanmuokkausta.

 
Koulussa olen aina pärjännyt hyvin. Lukioon hain yhdeksän keskiarvolla ja ylioppilaaksi kirjoitin kolmella laudaturilla ja kolmella eximialla. Oppiaineista suosikkejani ovat olleet historia, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Niiden ohella suoritin lukiossa myös kaikki kuvataiteen kurssit sekä erillisen kuvataidediplomin.
 
Lukiossa kiinnostukseni politiikkaa kohtaan kasvoi. Yhteiskuntaopin myötä hautasin suunnitelmani historian ja yhteiskuntaopin opettajan ammatista. Tahdoin ymmärtää enemmän politiikasta ja yhteiskunnasta. Ajalle sijoittuikin monia mielenkiintoisia lähihistorian käännekohtia, kuten Krimin miehitys 2014, Euroopan siirtolaiskriisi 2015 sekä Trump ja Brexit 2015—2016.
 
Samana keväänä lukiosta valmistumisen jälkeen pääsin Tampereen yliopistoon opiskelemaan politiikan tutkimusta, joka haarautuu valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opintoihin. Asepalveluksen Porin prikaatissa Niinisalossa suoritettuani pääsin aloittamaan opintoni syksyllä 2018.
 
Yliopisto-opinnoissani olen keskittynyt teemoihin koskien Euroopan unionia, siirtolaisuutta, poliittista vaikuttamista, julkista hallintoa sekä julkisoikeutta. Yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi (YTK) valmistuin erinomaisin arvosanoin syksyllä 2021.  Kandidaatintutkielmani kirjoitin Euroopan unionin liittovaltiomaisuudesta ja sen analysoinnista niin poliittis- kuin lakiperusteisestikin.
 
Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
 
Opiskelijatoimintaan osallistuttuani aloin kiinnittämään huomiota myös sen punavihreään pohjavireeseen, joka ilmenee paitsi opiskelijoiden, myös ainejärjestöjen ja ylioppilaskuntien tasolla. Opiskelijajärjestöt ottavat opiskelijajäsentensä kustannuksella kantaa esimerkiksi EU- ja turvapaikkapolitiikkaan, vastikkeettomaan perustuloon, ilmastotoimiin, kansalaisuuden ehtoihin sekä intersektionaalisen feminismin kaltaisiin kysymyksiin. Näistä syistä kannatan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden purkamista ja niiden toiminnan palauttamista opiskelijakeskeiseksi.
 

Video yliopistojen punavihreästä pakkojäsenyydestä.

Etsin pitkään poliittista kotiani. En halunnut sitoutua puolueeseen, josta en olisi varma, että kokisin sen omakseni vielä vuosienkin päästä. Vuoden 2018 loppupuolella alkanut perussuomalaisten nousu kevään eduskuntavaaleja kohti kiinnitti minunkin huomioni puolueen myönteisellä tavalla muuttuvaan luonteeseen.
 
Vaalikevään ja -kesän aikana tutustuin perussuomalaisten toimintaan käymällä puolueen ja sen nuorisojärjestön tapahtumissa sekä puoluekokouksessa Tampereella. Lopulta liityin mukaan perussuomalaisiin vakuututtuani siitä, että niin puolueen johdossa kuin sen nuorisojärjestössäkin oli tavattoman paljon fiksuja tahoja, jotka olivat valmiita ajamaan Suomen kansallista etua — oli se ajan hengen mukaista tai ei.
 
Perussuomalaisten puoluekokouksessa Seinäjoella 2021.
 
Oli kyseessä sitten sananvapaus, ilmastotoimet, intersektionaalinen feminismi, EU-politiikka, maahanmuutto tai julkisten varojen käyttö, perussuomalaisten ajama politiikka vastasi arvojani ja ajatteluani. Koin oikeaksi paitsi puolueen arvomaailman, myös sen toimintatavat: suoraa puhetta ei pelätä eikä ikäviäkään tosiasioita tarvitse peitellä.
 
Jo ennen puoluepoliittista jäsenyyttäni olin jakanut ajatuksiani yhteiskunnasta Twitterissä. Siellä olin pannut merkille ihmisten taipumukset provosoitua pienistäkin mielipide-eroista ja pyrkiä mustamaalaamaan erimielisiä kaikin keinoin. Myöhemmät kokemukseni mm. kohusta koskien Tampereen yliopiston ”miesten kuukautisia” konkretisoivat minulle sen tärkeyden, että uskaltaa sanoa ääneen minkä todeksi kokee — reaktioita pelkäämättä. Harva meistä lopulta on näiden ajatustensa kanssa yksin.
 
Aloitin uuden perussuomalaisen nuorisojärjestön, Perussuomalaisen Nuorison, 2. varapuheenjohtajana syksyllä 2020. Veimme uutena nuorisojärjestönä neljässä päivässä läpi kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista ja vain päivässä aloitteen polttoaineveron laskemisesta. Ajoimme määrätietoisesti myös kansalaisaloitteita poikien sukuelinten rituaalisen silpomisen kieltämiseksi ja sananvapauslainsäädännön vapauttamiseksi. Tällä hetkellä edistämme kansalaisaloitetta pakkoruotsista luopumiseksi.
 
Lähdin kuntavaaleihin 2021 ajamaan taloudellisempaa, paremmin priorisoivaa ja tolkullisempaa päätöksentekoa Tampereella. Ensikertalaisena vaalityön opettelu vaati paljon improvisointia, mutta kiitos niiden lukuisten talkoohenkisten tukijoiden, saimme tehtyä yhdessä vaikuttavan vaalikampanjan, joka näkyi niin tienvarsilla, postilaatikoissa kuin sosiaalisessa mediassakin.
 
Monien ja erityisesti itseni yllätykseksi nousin Tampereen valtuustoon huikealla 1 240 äänen saaliilla. Se oli eniten ääniä ensikertalaisista, neljänneksi eniten ääniä perussuomalaisista, 13. eniten kaikista ehdokkaista sekä enemmän kuin yhdelläkään vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista — punavihreässä opiskelijakaupungissa. Tuskin koskaan olen kokenut vastaavanlaista lämmintä kiitollisuutta kuin tuona vaalipäivänä.
 

Tampereen Perussuomalaisten nykyinen valtuustoryhmä.
 
Tampereen valtuustossa olen käyttänyt aktiivisesti puheenvuoroja kaupungin talouden epätasapainosta, veronkorotusten haitallisuudesta, kaavailtujen ilmastotoimien suhteettomuudesta sekä maahanmuuttopolitiikasta. Tampereen arvioidaan kuluvana valtuustokautena 1,5-kertaistavan velkataakkansa. Sen estäminen edellyttäisi paluuta kunnallisten ydintehtävien äärelle.
 

Valtuustossa olen pyrkinyt myös tekemään sen toiminnasta läpinäkyvämpää somen avulla. Esimerkiksi lokakuussa 2021 videokoosteeni Tampereen valtuuston pakolaiskiintiökeskustelusta on tavoittanut eri alustoilla yli 100 000 suomalaista. Kokouksen jälkeen kohistiin paitsi siellä esitetyistä puheista, myös koostevideon jakamisesta. Punavihreissä puolueissa video valtuustokeskustelusta koettiin kiusalliseksi ja se vaadittiin poistettavaksi, mutta minulle julkisen päätöksenteon avoimuus arvona on poliitikkojen tuohtumuksen välttelyä tärkeämpää.

Video Tampereen valtuuston pakolaiskiintiökeskustelusta.

Syksyllä 2021 tulin valituksi Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtajaksi. Toiminta nuorisojärjestössä on opettanut paljon. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan nuorisojärjestömme onnistui keräämään yli 200 000 pankkivarmennettua kannatusilmoitusta kansalaisaloitteilleen sekä yleisesti profiloitumaan uskottavana poliittisena nuorisojärjestönä.
 
Aluevaaleissa 2022 tulin valituksi Pirkanmaan aluevaltuustoon Perussuomalaisten listan 2. suurimmalla äänisaaliilla. Aluevaltuustossa ja aluehallituksessa edistän lupaamaani: talousajattelua, menojen priorisointia ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Vaikka niin äänestäjät kuin poliitikotkin ovat vastustelleet uuden hallintotason kyhäämistä, on nyt hyvinvointialueiden aloitettua pyrittävä rakentamaan niitä terveille kantimille.
 
Keväällä 2022 tulin valituksi perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Pirkanmaalla. Ajan vaalikampanjassani sitä samaa sinivalkoista linjaa kuin aina tähänkin asti.